expr:class='"loading" + data:blog.mobileClass'>

torstai 25. helmikuuta 2016

101 DALMATIALAISTA EIKU KIRJOITUSTA

Mietin tänään tätä taloa katsellessani, että mitähän täällä tapahtuisi, jos pääosin minun ylläpitämäni kodinhoito pysähtyisi? Ei varmaan hirveästi mitään. Eilen kodinhoito nimittäin pysähtyi hetkellisesti, kun makasin sohvalla koko päivän, jonkin kumman mahakivun/kuumeen/väsymyksen saattelemana. Eilen pelkkien kalapuikkojen paistaminen pienille ruuaksi oli jo suuri saavutus! Oletko ikinä laskenut kuinka paljon käytät aikaa päivässä kotitöihin? Minä en ole, mutta meinaan laskea joku päivä. Tuntuu, että tunnit vaan hujahtavat pyykkien, tiskien, ruokien ja kaiken tavaran raivaamisen kanssa... Tänään aamulla eskariin lähtevä esikoinen kyseli onko hänen ulkovaatteensa missä ja kun vastasin hänelle, että siellä eteisen lattialla mytyssä minne hän ne eilen jätti eskarista tullessaan, oli pojan ilme aika hyvä. Että eikö äiti ole laittanut edes rukkasia kuivumaan uunin päälle? No ei ole. Vaikka poika vallan itsenäinen vaateasioissaan onkin, on rukkasten kuivumaan laittaminen leivinuunin päälle ollut vähän niin kuin äidin homma. Ja kyllä meillä lapsetkin kotiaskareita tekevät, jos joku sitä miettii. Enkä millään halua vähätellä tällä kirjoituksellani miestäni tai hänen panostaan tähän huusholliin. En voisi häneltä enää 13 tunnin työ/treeni/ruokaostos reissun jälkeen enempää toivoakaan, vaan olin eilen todella kiitollinen ruokakassien kanssa juuri sopivasti iltapala aikaan eteiseen tupsahtaneesta miehestäni sekä hänen hoitamastaan iltasadun lukemisesta. Tänään olo on jo virkeämpi, ei vielä ihan kunnossa, mutta jaksan olla jo jalkeille, eilen kun en jaksanut. Ehkä tänään lelut ja muut tavarat pääsevät takaisin paikoilleen, pyykit kaappeihin ja ruokaakin valmistuu. Ensin kuitenkin luen 101 dalmatialaista kirjan, kuuntelijat jo odottavat, joten moikka moi!

Edellinen postaukseni jälkeen tajusin sen olleen 100 kirjoitukseni tänne ja tämä on siis 101 kirjoitukseni. Huimaa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti