Meidän perheessä ollaan retkeilty ja mökkeilty. Yhden päivän vietimme Kolilla Suomen kansallismaisemissa. Edellisestä käynnistäni siellä olikin jo tovi vierähtänyt ja pojille kerta oli elämän ensimmäinen. Evästeltiin Ukko-Kolin huipulla ja kierreltiin missä nyt rattaiden kanssa päästiin jotenkin menemään. Hyvät oli maisemat ja päiväretki paikkana vallan mainio. Kotiin tuomisina täältä tarttui iloisen mielen lisäksi Kolin myymälästä sieni- ja kala-aiheiset isot kortit, jotka pääsevät vähän semmoiseksi sesonki rekvisiitaksi jonnekin päin taloa.
Mökillä hujahtikin sitten usempi yö, välillä pistäydyttiin vaan kiireellä kotona ruokkimassa elukat ja kastelemassa kasvihuone. Risut ja ruohonleikkuri saivat taas kyytiä. Ja ulkohuussin tyhjennyskin koki sukupolvenvaihdoksen, kun tyhjensin sen. Tämän sanoisinko vähän pa***n tuoksuisen tehtävän on tähän asti hoitanut äitini. No nyt on uusi kompostivessa rakenteilla, joten jospa hajuhaitoistakin päästäisiin eroon tulevaisuudessa. Keräsin hieman mustikoita pakkaseen ja osan jätin jääkaappiin odottamaan. Aamupuuron päälle niitä jo laitoinkin ja suunnitelmissa olisi paistaa mustikkapiirakka. Jokin hyvä ohje täytyy etsiä. Mies tilasi mansikkakakkuakin, joten meillä taitaa olla herkuttelupäivä tiedossa. Kuhan vaan tämä leipuri nyt hommansa hoitaisi...
Eilen illalla oli kyllä melkoisen ihanaa tunne palata kotiin, juoksevan veden ja sähköjen pariin. Home sweet home! Muutaman yön kun on poissa kotoaan niin jopa kotityötkin kiinnostaa enemmän. Tänään onkin jo pyykkikone pyörinyt ja imurikin vilahtanut lattialla. Verhokangaspakettikin oli saapunut ja nyt olohuoneen ikkunassa roikkuu jo 10 metriä mustaa hieman läpikuultavaa kangasta. Vähän niin kuin maistiaisena se siinä riippuu. Ei ehkä ollut ihan rakkautta ensi silmäyksellä, mutta mutustelen näkyä muutaman päivän ennen kuin käynnistän ompelukoneen. Samaisessa paketissa saapui myös pyöreä matto, joka taas oli heti mieleinen ja pääsi sille varattuun paikkaan. Tilasin kankaat ja maton Ellokselta hyvällä alennuksella. Alla kuva uudesta matosta.
Miehen mielipide, jota siis kysyin, oli uudelle mustalle kankaalle lyhyt ja ytimekäs ok. Joten uskallan työstää asiaa eteenpäin. Hän on tottunut tähän verhojen yms. vaihtorumbaan vuosien saatossa, mutta koska koti on meitä kaikkia varten mielipidettä välillä kysyn häneltäkin. Tänään meinasin kaivella myös varastosta yhdet vanhat verhot ja tutkia saisinko niistä tuunattua ruokailutilaan uudet verhot. Ne ovat aitoa retroa joltain menneeltä vuosikymmeneltä :)
Nyt varmaan pitänee aloittaa etsimään sitä mustikkapiirakkanohjetta. En ole aikoihin kyseistä herkkua paistanut, joten katsotaan millaisen saan aikaiseksi päiväkahville. Ihanaa elokuun ensimmäistä viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti